Arkkitehti Jalmari Peltosen signeeraamissa julkisivupiirustuksissa on viisikerroksinen, klassistyylinen talo. Sen keskiosassa on kahden yksinkertaisen pylvään kannattama ”vestibyyli”, jonka sisäänvedettyyn takaosaan aukeavat molempien portaiden ovet ja niiden välissä on pihaan johtava porttikäytävä. Taloon on piirretty 16- ruutuiset ikkunat ristinmuotoisella välipuulla, paitsi 1. asuinkerroksessa, jonka ikkunanruudutus muistuttaa vähän nykyistä mallia. Pihanpuolen ikkunat olivat vain neljäruutuiset. Ulkoikkunan aukeamissuunta oli ajan tavan mukaan ulospäin, joten ulkolasien pesu oli hengenvaarallista kurottelua. Liikehuoneistojen ovet olivat tammea, viisi vaakasuuntaista koristelasia kussakin. Julkisivussa liikkeiden ovien yläpuolelle oli suunniteltu koristelyhdyt ja rapattu koristekasetti esittäen griippiä. Rappauskoristeita ei toteutettu sellaisenaan, koskapa nykypäivänä kaseteissa näyttäisi olevan jonkinlaiset lehväkiemurat. Koristelyhdyt ovat kuitenkin olleet olemassa, ne on poistettu 1961.

Rakenteeltaan talo on ns. sekarunkotalo, kantavina rakenteina ainakin alakerroksissa on betonipilareita, ulkoseinät ovat tiiltä lukuunottamatta porttikäytävän kadunpuoleista osaa, johon on piirustuksissa merkitty ”solubetonia” ulkoseinämateriaaliksi. Pihan puolen porttikäytävässä taas sb on pyyhitty yli maininnalla ”tiiliseinä”. Kellarista liikehuoneistojen läpi menevät kantavat betonipilarit eivät kuitenkaan kuulu alkuperäiseen suunnitemaan, ne on vain tehty ja hyväksytetty rakennusvalvonnalla vasta jälkikäteen 10.9.-29, luottaen siihen, ettei niitä ainakaan purkamaan jouduta.

Talon välipohjat ovat rautabetonipalkisto ja rautabetonilaattoja, täytteen mainitaan olevan turvepehkua ja painotäytteen ruukinporoa. Mitä papereihin kirjoitetaan ja mitä lattioiden alta oikeasti löytyy, voi olla ihan eri asia, kuittien mukaan on ostettu säkkikaupalla sahajauhoa ja kuljetutettu ne rakennukselle. Missään ei mainita, millä kulkupelillä kuljetukset yleensä hoidettiin, siihen aikaan kuorma-auto oli yhtä yleinen näky kuin kuorma-ajurikin hevosineen. Oletettavaa on, että Renlundin tai Puutavara Oy:n omat kuorma-autot hoitivat tilaustensa kuljetukset, mutta vaikkapa 100 sahajauhosäkin kuljetukseen tai roskanajoon palkattiin joku paikkakunnan hevosajuri.

Peltosen pohjapiirustuksissa talon A- ja B-portaat sijoittuvat porttikäytävän molemmin puolin ollen peilikuvia toisilleen.

Kellarissa on pyykkipadoilla varustettu pesutupa A-portaan vieressä, pannuhuone B-portaan vieressä, hiilivarasto kadun puolella, hissien konehuoneet ja varastokomeroita.

Talon yhtiöjärjestyksessä mainitaan kuusi yhden huoneen liikehuoneistoa. Piirustuksissa niillä on jokaisella katuovi ja suuri näyteikkuna, wc ja lavuaari. Toinen sisäänkäynti myymälöihin on porraskäytävästä. Talon molemmissa päädyissä sijaitsevat myymälät ovat vähän isompia kuin muut neljä. Pohjakerrokseen mahtuu vielä molempiin portaisiin pihan puolelle huoneen ja keittiön asunto, sekä porttikäytävästä sisäänkäytävä yksiö.

Valtaosa huoneistoista oli keittiöllä tai keittokomerolla varustettuja yksiöitä, joissa oli vain wc. Ainoastaan molempien portaiden ulkopäätyihin, 2-5 kerroksiin,arkkitehti Peltonen oli suunnitellut kaksioita, joissa oli kylpyhuone ammeineen. Tosin näihin kaksioihinkin oli varmuuden vuoksi piirretty kaksi vierekkäistä sisäänkäyntiä, toinen keittiöön suoraan, joten pienellä seinänpätkän lisäyksellä eteiseen näistä kaksioista saatiin yksiö kadunpuolelle ja pihan puolelle H+K:n asunto makuualkovilla.

Puoli vuotta piirustuksia myöhemmin päivätyn yhtiöjärjestyksen huoneistoluettelo mainitsee talossa olevan ainoastaan 1 huoneen tai huoneen ja keittiön asuntoja, ei kaksioita lainkaan. Ajatuksesta saada maksukykyisempiä asukkaita isompiin huoneistoihin oli ilmeisesti luovuttu.

Eipä arkkitehdin pohjapiirrokset eikä yhtiöjärjestyskään ole kirkossa kuulutettuja, näköjään, sillä Vesijohtoliike Onnisen lokakuussa1928 päivättyjä vesi- ja viemäripiirustuksia tarkastellessa vasta näkee, kuinka paljon pohjapiirustuksista on poikettu. Vain A-portaan viides kerros on arkkitehdin kuvan mukainen.

A II krs: yksiöitä, paitsi kadunpuolen yksiöt 9 ja 10 on yhdistetty 2h+kk:si (Vallilan kirjakaupan tilat). A III krs: huoneistot 12,13,14 ja 15 on yhdistetty, tulos on 4h+k ja kylpyhuone ammeen kera (Laaksosen perheen huoneisto). A IV krs: yksiöitä.

A V krs: yksiöitä, paitsi päädyssä alkuperäinen 2h+k+kph (Renlundin myymälänhoitajan asunto).

B II krs: huoneistot 36,37,38,39 ja 40 on yhdistetty, 5h+k, kahvilahuoneisto, jossa on vain 1 wc ja 1 ylimääräinen lavuaari (myöhemmin Kahvila-ravintola Häme). B III krs: huoneistot 43,44,45 ja 46 on yhdistetty, 4h+k+kph. Niistä yksiö 43 on selvästi hammaslääkärin vastaanottotila, siellä on lavuaari keskellä huoneen seinää. (Hammaslääkäri Fanny Lehtosen huoneisto). Tämä huoneisto on vuokrattu jo rakennusvaiheessa, joten muutokset on voitu tehdä vuokralaisen toiveen mukaan. B IV krs: huoneistot 49,50,51 ja 52 on yhdistetty saaden 4h+k+kph (Maijaloiden asunto). B V krs: yksiöitä. Pohjakerroksen huoneistoja ei ole muuteltu, mutta liikehuoneistoissa ja porttikäytäväyksiöissä ei ole wc:tä, vaan molempiin portaisiin, kellarinportaan yhteyteen on sijoitettu pohjakerrosten yhteinen wc. Myöskään lavuaaria ei myymälöillä ole, B-portaan kahta ensimmäistä lukuunottamatta.  (Toiseen tuli kemikalio Diana)

Yhdistetyistä huoneistoista mainittakoon, että kaikki porraskäytäväovet olivat kuitenkin olemassa, joten näissä suurimmissa asunnoissa oli neljä tai viisi sisäänkäyntiä. Kylpyhuoneellisissa asunnossa, joita oli vain 4, erillinen wc oli sijoitettu yhden porrasoven tukkeeksi Ei näköjään silloin ollut niin noko nuukaa, noudatettiinko piirustuksia vai ei, maaliskuun 28 päivänä 1930 rakennustarkastaja on käynyt kierroksella, ja kirjoittanut kuittauksen, se siitä.

Vinttikerroksessa on molemmissa portaissa kuivausvintti ja varastokomeroita.

A-porras on Laaksosen, B-porras taas Maijalan ”valtakuntaa”.

15 thoughts on “Talosta 1928

  1. Hei,.
    talossa oli paperikauppa, joka oli hyvin tärkeä paikka pikkutytölle 50-luvulla. Sieltä ostettiin kiiltokuvat, jotka valitiin huolella ja sitten niitä vaihdettiin toisten tyttöjen kanssa. Myöskin lukutikku ostettiin sieltä. Tikku meni usein poikki ja piti ostaa taas uusi ja pohtia huolella minkävärisen tikun ostaisi.

    En asunut talossa, vaan puutalossa vähän matkan päässä Hermannissa.
    terveisin Liisa

    • Minä ostin kiiltokuvia paperikaupasta asuin siinä talossa 50 luvulla . Muistan sen kaupan vieressä kesällä myytiin jäätelöä jota ehkä sai kerran kesässä.
      Terveisin Marja

  2. Hyvin tärkeä se oli minullekkin 1970-luvulla. Sieltä hankin kaikki Matcbox autoni ja toimin myös ”asiapoikana” j ahain postimerkkejä postista 🙂

    Marko

  3. Asuimme viidennessa kerroksessa sopivasti valokuva oli aivan meidan ikkunoiden kohdalla otettu. Lapsuuteni vuodesta 1944 vuoteen 1961 asuimme Hameentiella. Olisi mukava saada yhteytta vanhoihin lapsuuden ystaviin myos puutalossa asuville.
    Terveiset Kaliforniasta
    Marja ( Vuori )

  4. Olisi tosiaan mukava kuulla lisää talon vaiheista 1940-luvulta 1960-luvulle? Jossain vaiheessa oli puhetta rouvasta, joka asui siinä puutalossa. Täytynee kysellä olisiko rouva nyt kotosalla

    Löytyisikö kuvia talosta 1940-luvulta?

    Marko
    marko.peltola@tahtipari.fi

  5. Innostuin etsimään tätä taloa, kun tänään Helsingin Sanomissa on ilmoitus, joka on päivätty 16. syyskuuta 1934: ”TOTTUNUT TARJOILIJA saa paikan ll lk. ravintolassa. Läh. Hämeentie 67 A 13, kello 10-11.”
    Minua kiinnosti, onko samalla paikalla edelleen joku ravintola. En saanut selvää, missä ravintola tarkkaan ottaen on sijainnut. Oliko se katutasossa vai ylempänä? Tietääkö joku? Katutasossa on kyllä sellaisia ”huoneistoja”, missä ravintola olisi voinut olla, mutta numero 13 hämää hiukan.

    • Kahvila oli viereisessä puutalossa, oli pimeä ja täynnä tupakan savua. Myöhemmin Elanto muutti uuten taloon, sieltä maitoa ostettiin maito kannuun ja kananmunia yksitellen sekä voita leikattiin isosta palasta.
      Ei ollut jääkaappia kotona vain kylmä komero.
      Terveisin
      Marja Vuori ( Mitchell )

  6. Moi,

    olen antanut itseni ymmärtää että toisessa on kerroksessa on ainakin kieltolain aikaan sijainnut ”kahvila”. Silloinhan ei saanut ravintoloissa tai kahviloissa (1914-1932) saanut myydä alkoholia. Jostain olen kuitenkin ukenut että Hämeentie 67:n ympärillä poliisi olisi toistuvasti tavannut juopuneita ihmisiä. Nämä eivät kuitekaan ole sanoneet että olisivat nauttineet alkoholia nimenomaan Hämentie 67.n ”kahvilassa”.

    Tuo A 13 asunto sijaitsee kadun puolella toisessa kerroksessa, joten siina saattoin hyvinkin sijaita tuo II lk:n ravintola. Itse asuin huonestossa A 11, jonka ikkunat olivat pihan puolelle.

  7. Minä tunsin asukkaita puutalossa. Olen kasvanut siinä A 29 kivitalossa Tyttönimeni on Vuori.. Asun nyt Kaliforniassa. Vielä muistan vanhoja juttuja jos joku on kiinnostunut , kysy pois.

  8. Asuin tässä Hämeentiellä tunsin puutalon asukkaita perheeni oli asunut siinä hyvin kauan. Minä olin siinä syntymästä asti. Jos jollain on kysymyksiä voin koittaa vastata. Terveiset Kaliforniasta.

    • Hei, mielelläni kysyisin sinulta elämästä 50-luvulla talosta. Voitaisiinko soitella tai ottaa tietokoneella yhteyttä?

      Voit laittaa viestin tai sähköpostin, niin otan yhteyttä

      Terveisin
      Marko peltola
      +358400 757016
      marko.peltola@tahtipari.fi

  9. Kiitos kaikille, jotka vastasivat kyselyyni ll-luokan ravintolasta/kahvilasta, joka sijaitsi talossa v. 1934. Hyvää syksyn jatkoa jokaiselle.

    Terveisin Berit Saukko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *